Nämä ovat autoilijoiden oudoimmat pysäköintiin liittyvät harhaluulot
- ParkkiPate Oy
- 1 päivä sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Pysäköintiin liittyy outoja väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Moni autoilija uskoo esimerkiksi, että Venäjä häiritsee pysäköintisovellusten GPS-toimintoa tai luulee, että saa pysäköidä ilmaiseksi, jos maksuautomaatti on rikki. Suomen suurin pysäköintialan työllistäjä ParkkiPate on tehnyt koosteen erikoisimmista pysäköintiin liittyvistä väärinkäsityksistä, jotka nousevat esiin päivittäisessä asiakaspalvelutyössä.
Mobiilisovellukset aiheuttavat monelle autoilijalle päänvaivaa. Eriskummallinen väärinkäsitys liittyy esimerkiksi pysäköintisovellusten GPS-toimintoon.
”Jotkut autoilijat uskovat vakavissaan, että parkkisovellusten GPS ei toimi, koska Venäjä häiritsee niitä. Käytännössä kyse on useimmiten siitä, että autoilija on itse tehnyt virheen sovelluksen käytössä: valinnut väärän alueen tai unohtanut aktivoida maksun, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta selventää.
Moni autoilija myös luulee, että pysäköinnistä ei tarvitse maksaa ollenkaan, jos alueella oleva maksuautomaatti sattuu olemaan epäkunnossa.
”Jos tällaisella alueella pysäköinnin voi maksaa mobiilisovelluksen avulla, on autoilijalla velvollisuus käyttää tarjolla olevaa maksutapaa.”
Metsäranta muistelee, kuinka eräs vuokralainen oli kuitenkin ottanut liian kirjaimellisesti kiinteistön omistajan ohjeen ladata pysäköintisovellus.
”Autoilija oli ladannut sovelluksen puhelimeensa, mutta ei koskaan avannut sitä. On ällistyttävää, että hän luuli toimivansa kiinteistön ohjeiden mukaan.”
1AP – aamupäivä vai autopaikka?
Asiakaspalvelun kummallisimmat tapaukset liittyvät pysäköintikiekkojen käyttöön, onhan kiekon käyttämättä jättäminen yleisin pysäköintivirhe Suomessa. Yleinen harhaluulo esimerkiksi on, että valvontamaksusta vapautuisi, jos kertoo että digikiekosta on loppunut akku tai patteri.
”Autoilijalla on velvollisuus tarkistaa digikiekon toiminta pysäköidessään”, Metsäranta muistuttaa.
Yleistä on, että moni autoilija luulee maksullisilla alueilla lippuautomaatin kuvaa parkkikiekoksi. Erikoisempi väärinkäsitys sen sijaan syntyi autoilijalle, joka luuli, että kyltin ”1AP" tarkoittaisi pysäköintioikeutta "yhden aamupäivän verran”. Tosiasiassa merkintä tietenkin tarkoitti yhtä autopaikkaa.
Toinen autoilija puolestaan luuli, että parkkipaikalla oleva kyltti, jossa oli kiekon kuva sekä "1 h" tarkoitti sitä, että parkkikiekko pitäisi asettaa kello yhteen.
”Todellisuudessa tällainen kyltti tarkoittaa tietenkin, että kiekolla merkitään pysäköinnin alkamisaika, ja kyltin osoittamalla alueella on oikeus pysäköidä enintään tunti”, Metsäranta selittää.
Samankaltainen erehdys tapahtuu monelle autoilijalle, jotka luulevat, että kyltissä lukeva ”24 h kiekolla” (yhden vuorokauden mittainen pysäköintiaika kiekolla) tarkoittaisi samaa kuin 24/7.
Kiireessä monella autoilijalle menevät myös numerot seitsemän ja seitsemäntoista sekaisin.
”On todella yleistä, että kello 7 tai 19 kohdalle tarkoitettu kiekko on asetettu kello 5 tai 17 kohtaan.”
Kiekon käyttövelvollisuus vain kaupan asiakkaille?
ParkkiPaten kokemusten joukosta löytyy toinen toistaan kummallisempia tulkintoja pysäköintisäännöistä. Eräs autoilija oli pysäköinyt tunnetun kauppaketjun asiakaspaikalle ja jätti kiekon asettamatta. Paikan kyltissä luki "kauppaketjun asiakkaille kiekolla 2 h” ja autoilija ajatteli, ettei kyltti koskenut häntä, koska hän ei ollut menossa kyseiseen kauppaan.
”Samoin monen taloyhtiön alueella, jossa pysäköinti on sallittu pysäköintitunnuksella, vieraat luulevat, että vain asukkaiden tulee käyttää lupaa ja vieras saa pysäköidä minne tahansa ilman lupaa.”
Kyseenalaisesti toimi myös autoilija, joka tiesi unohtaneensa laittaa parkkisovelluksen päälle. Hän ajatteli, että voisi "tasata" tilanteen laittamalla sovellukseen jälkikäteen saman verran aikaa kuin minkä verran oli unohtanut.
Samalla logiikalla osa autoilijoista ajattelee, että voi pysäköidä väärin, jos autosta ei ole haittaa kenellekään. Moni myös luulee virheellisesti, että yöaikaan pysäköintiä ei valvottaisi ja öisin voisi pysäköidä vapaasti. Metsäranta kuitenkin muistuttaa, että pysäköintisäännöt ovat olemassa järjestyksen ylläpitämiseksi, eikä niitä voi tulkita mielensä mukaan.
”Tällaiset tulkinnat paljastavat, että autoilijat eivät ymmärrä pysäköintisääntöjen perimmäistä tarkoitusta. Kyllä esimerkiksi junamatkastakin pitää maksaa, vaikka vaunu olisi tyhjä. Pysäköintisäännöt eivät ole kiusantekoa vaan järjestelmä, joka varmistaa, että pysäköintipaikat ovat niiden käytettävissä, joilla on pysäköintiin oikeus.”
Moni autoilija tekee valituksen väärälle taholle
ParkkiPaten asiakaspalveluun tulee säännöllisesti reklamaatioita valvontamaksuista, joita muut yritykset tai kunnallinen pysäköinninvalvonta ovat kirjoittaneet.
”ParkkiPate on monien mielestä synonyymi pysäköinninvalvonnalle. Vaikka emme olisi kirjoittaneet kyseistä lappua, meiltä kysytään usein: ’Miksi te ette vain nyt peru tätä?”
Samoin osa kiinteistöjenomistajista olettaa, että heidän alueitaan valvotaan, vaikka valvonnasta ei ole sovittu.
”Erään omakotitalon omistaja tuli kiihtyneenä kysymään valvojaltamme, miksi emme ikinä käy hänen pihansa edessä. Kerroimme hänelle, että automaattisesti emme suorita missään valvontaa, ellei valvonnasta ole tehty kanssamme sopimusta.”
