Parkkipaikkojen anastajat raivostuttavat suomalaisia – joka tunti kolme suomalaista pyytää ParkkiPaten paikalle

Autoilijat Suomessa käräyttävät toisiaan ennätystahtiin yksityisille pysäköinninvalvojille. Viime vuonna Suomen suurin pysäköintialan työllistäjä ParkkiPate sai lähes 24 000 valvontapyyntöä: yli 65 pyyntöä joka ainoa päivä eli keskimäärin kolme tunnissa. Määrä on noin kolmanneksen korkeampi kuin vuonna 2022.

Valvontapyyntö tarkoittaa ilmoitusta, jonka autoilija tekee yksityiselle pysäköinninvalvontayhtiölle, kun on havainnut toisen tekemän pysäköintivirheen. Useimmiten valvontapyyntö tehdään, kun joku toinen on anastanut autoilijalle kuuluvan pysäköintipaikan.

Vuonna 2025 pyyntöjä tehtiin ParkkiPatelle 23 809 kappaletta, edellisvuonna 22 677 ja vuonna 2023 yhteensä 19 159. Pyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vielä vuonna 2022 pyyntöjä tehtiin noin 18 000.

“Luvut osoittavat, että suomalainen pysäköintikulttuuri on murroksessa. Kun pysäköintipaikkojen määrä ei kasva samaa tahtia autojen kanssa, kilpailu ruuduista kiristyy. Jokaisen valvontapyynnön taustalla on ihminen, joka kokee tulleensa kohdelluksi väärin. Pyyntöjen määrän kasvu kertoo siitä, että yksityinen pysäköinninvalvonta vastaa aitoon tarpeeseen”, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta sanoo.

Latauspisteiden väärinkäyttö yhä useamman pyynnön taustalla

Perinteisten pysäköintivirheiden rinnalle ovat viime vuosina nousseet kiistat sähköautojen latauspisteistä. Valvontapyyntöjä tehdään yhä useammin tilanteista, joissa polttomoottoriauto on pysäköity sähköautoille varatulle latauspisteelle.

Entistä yleisempiä ovat myös tapaukset, joissa sähköauto kyllä seisoo paikalla, mutta latausjohto on kiinni autossa pelkästään, jotta paikka pysyy varattuna.

“Sähköautojen yleistyminen ei ole vain liikenteen murros, vaan se on myös pysäköinnin murros. Tällaiseen ilmiöön ei kukaan osannut varautua vielä muutama vuosi sitten. Mutta jos latauspisteet ovat kortilla ja niiden käyttö lisääntyy, konfliktit ovat väistämättömiä.

Valvontapyynnöt kertovat, että ihmiset eivät enää hiljaa hyväksy kanssa-autoilijoiden piittaamattomuutta, oli kyse sitten sähkö- tai polttomoottoriautosta”, Metsäranta toteaa.

Ruokalähetit yliedustettuina valvontapyynnöissä

Valvontapyyntöjen joukossa on monenlaisia tapauksia.

Eräs autoilija oli pysäköinyt autonsa väärin mennäkseen taloyhtiön pesutupaan pesemään renkaitaan. Pesuoperaation aikana joku taloyhtiöstä teki hänen autostaan valvontapyynnön.

Runsaasti pyyntöjä keräävät myös ruokalähetit, joiden pysäköintitavat ärsyttävät muita autoilijoita toistuvasti.

Autoilijoilla on myös väärinkäsityksiä siitä, miten valvontapyyntö toimii.

“Osa autoilijoista uskoo, että kun kutsuu yksityisen pysäköinninvalvojan paikalle, pitäisi pyytää myös poliisi. Samoin luullaan, että valvontayhtiö välittäisi ilmoituksen eteenpäin poliisille. Näin ei ole: yksityinen pysäköinninvalvonta ja poliisi toimivat toisistaan erillään.”

Valvontapyynnön taustalla halu puolustaa omia oikeuksia

Valvontapyyntöjen taustalla olevat syyt ovat pysyneet vuodesta toiseen samankaltaisina. Yleisin syy on toisen henkilön tai yrityksen parkkipaikalle pysäköiminen ilman lupaa, eli toisen maksaman paikan käyttäminen ilmaiseksi.

Valvontapyynnön voi tehdä ParkkiPaten verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. Lomake välittää pyynnön lähimmälle valvojalle reaaliajassa.

"Teknologia on tehnyt ilmoittamisesta helppoa, mutta motivaatio ilmoittamiseen kumpuaa syvältä. Toisen paikalle pysäköimisessä on kyse pohjimmiltaan toisen omaisuuden luvattomasta käytöstä. Parkkipaikasta maksaa aina joku, ja paikan kuuluisi olla maksajan käytettävissä silloin, kun hän sitä tarvitsee”, Metsäranta toteaa.

Metsärannan mukaan valvontapyynnön tekijän on kuitenkin hyvä tiedostaa, että valvoja ei välttämättä ehdi paikalle saman tien.

”Valvoja saapuu paikalle joko heti tai myöhemmin riippuen siitä, missä kohtaa aluettaan hän on valvomassa, kun valvontapyyntö kirjautuu järjestelmäämme.”