Suomalaisautoilijat tekevä ahkerasti valvontapyyntöjä, eli raportoivat yksityisille pysäköinninvalvojille muiden autoilijoiden tekemistä pysäköintivirheistä. Kaikkiaan yli 18 000 suomalaista teki viime vuonna valvontapyynnön Suomen suurimman pysäköintialan työllistäjän ParkkiPaten verkkosivujen kautta.
Valvontapyynnön yleisin peruste on se, että omalle parkkipaikalle on pysäköinyt joku toinen ilman lupaa. Tässä tilanteessa autoilija voi tehdä valvontapyynnön yksityiselle pysäköinninvalvontayritykselle. Vuonna 2022 valvontapyyntöjä tehtiin ParkkiPatelle kaikkiaan 18 016 kappaletta eli keskimäärin noin 1500 pyyntöä kuukaudessa.
– Tarjosimme aiemmin sähköpostitse mahdollisuuden tehdä valvontapyyntöjä, mutta viime vuonna avasimme sivuillemme valvontapyyntölomakkeen. Sen avulla valvontapyyntö välittyy lähimmälle pysäköinninvalvojalle reaaliajassa, ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo.
Lomakkeen ansiosta ParkkiPate on saanut aiempaa tarkemman kokonaiskuvan autoilijoiden valvonnan tarpeesta.
– Valvontapyyntöjen määrä on huomattava. Suomalaiset haluavat, että parkkipaikkoja valvotaan, sillä moni on kyllästynyt siihen, että oma paikka on toistuvasti jonkun vapaamatkustajan käytössä.
Toisen henkilön tai yrityksen parkkipaikalle pysäköimisessä on kyse omaisuuden luvattomasta käyttämisestä: luvatta pysäköivä käyttää maksutta jotain toiselle kuuluvaa.
– Parkkipaikasta maksaa aina joku, esimerkiksi taloyhtiön asukas tai kiinteistössä toimiva yritys. Paikan kuuluisi olla hänen käytettävissään vuorokauden ympäri, Metsäranta muistuttaa.
Luvaton pysäköinti aiheuttaa sekä valvontamaksuja että reklamaatioita
Viime vuonna pysäköinti ilman alueen pysäköintitunnusta oli ParkkiPaten tilastojen mukaan toiseksi yleisin autoilijoille kirjoitettujen valvontamaksun syy. Lähes viidesosa kaikista valvontamaksuista (17,4 %) johtui siitä.
– Suomalaiset eivät vielä ole oppineet huomioimaan toisiaan parkkipaikoilla, sillä tämä pysäköintivirhe on pysynyt tilastojen kärkisijoilla jo usean vuoden ajan, Metsäranta kertoo.
Luvatta pysäköiminen toisen paikalle aiheuttaa autoilijoille närää puolin ja toisin. Viime vuonna useampi kuin joka viides ParkkiPaten saama reklamaatio (20,5 %) liittyi valvontamaksuihin, joiden aiheena on auton pysäköiminen ilman alueelle pysäköinnin oikeuttavaa pysäköintilupaa. Tämä oli yleisin reklamaatioiden aihe koko vuonna.
Maksullinen pysäköinti tuo tuloja rahapulassa painiville kiinteistöille
Monen taloyhtiön ja liikekiinteistön talous on koetuksella energiakriisin ja nousevien korkojen takia. Yhä useampi kiinteistö etsiikin nyt uusia tuloja pysäköintimaksuista.
– Vielä viisi vuotta sitten moni kiinteistön omistaja ei vaivautunut muuttamaan pysäköintialuettaan maksulliseksi, ellei alueella ollut huomattavan montaa, esim. yli sataa pysäköintipaikkaa. Asenteet ovat muuttuneet: vuoden 2019 jälkeen tyypillisesti jopa monia 20 pysäköintipaikan alueita on muutettu maksullisiksi, Metsäranta kertoo.
Metsärannan mukaan yleisin syy muuttaa pysäköintialue maksulliseksi on se, että alueen omistaja haluaa saada alueestaan tuottoja.
– Lisäksi maksullinen pysäköinti lisää alueen turvallisuutta: valvotulla alueella ei enää pysäköidä kuin ”villissä lännessä”, ilkivaltaa esiintyy vähemmän ja pysäköinnistä saatavat tuotot on mahdollista käyttää alueen kunnossapitoon.
Kiinteistönomistaja voi muuttaa pysäköintialueen maksulliseksi ottamalla yhteyttä maksullista pysäköintiä tarjoavaan toimijaan ja tekemällä sopimuksen tämän kanssa alueen valvonnasta. Pysäköintioperaattori asentaa alueelle pysäköinnin maksullisuudesta kertovat kyltit ja tarvittaessa maksuautomaatit, hoitaa alueen valvonnan sekä tilittää asiakkaalle pysäköinnistä saatavat tulot.
Autoilija haluaa pysäköintiluvan, joka ei mene hukkaan
Metsäranta arvioi, että toisen paikalle pysäköimiseen ilman lupaa voi olla monia eri syitä. Osa pysäköintivirheistä johtuu kiireestä.
– Taustalla voi olla arjen hektisyys, tiedonpuute tai piittaamattomuus yhteisistä säännöistä. Yleistä on, että kiireessä parkkeerataan miten sattuu, eikä alueen pysäköintiehtoja ehditä tarkistaa. Osa valvontamaksuista johtuu myös siitä, että pysäköintilupa on mennyt hukkaan.
ParkkiPaten teettämän valtakunnallisen kuluttajakyselyn mukaan lähes joka viidennen (19,5 %) autoilijan kohdalla perinteinen pysäköintilupa joutuu usein hukkaan. Yli viidesosa vastaajista (22,5 %) kertoi hukanneensa pysäköintilupansa usein tai joskus.
Suurin osa kiinteistöistä Suomessa käyttää edelleen muovista tai paperista pysäköintilupaa. Fyysisen pysäköintiluvan sijaan lupien hallintaan on mahdollista käyttää digitaalista sovellusta, josta voi nähdä reaaliajassa paikkojen varaus- ja jonotustilanteen.
– Autoilijat ovat tottuneet digitaalisiin ratkaisuihin, jotka eivät mene hukkaan Digitaalinen pysäköintilupa tuo säästöjä kiinteistöille, kun autopaikkoja vapautuu kiinteistön oikeille käyttäjille eikä vanhoille käyttäjille tai muille ulkopuolisille, Metsäranta huomauttaa.
ParkkiPaten teettämä valtakunnallinen kuluttajakysely pysäköintiluvista toteutettiin elokuussa 2022. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1000 suomalaista aikuista, joista 85,2 prosenttia käyttää autoa. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.